Jokaisella on oma tie: yhden väitösopiskelijan vaiheet ja motiivit

Vain Ääni, paha kuin omatunto, piinasi päivin ja öin,
päivin ja öin se kuiskasi lakkaamatta rinnassani:
”Jotain on kätketty, mutta sinä löydät sen! Vuorten takaa helisevät kellot!
Jotain on vuorten takana kätkössä, jotain odottaa sinua. Mene!”...

Ahkeruus ja kyky tehdä töitä yhdessä psykologian kiinnostuksen kanssa muodostivat perustan — ja... minä lähdin (2017).

Ja siitä eteenpäin: ”נס גדול היה שם” (heprea) — ”Suuri ihme tapahtui siellä” 👁‍🗨

4 vaihetta: jokaisessa on:

• Perusta (metaforisesti ilmaistu motivaatio)
• Tässä vaiheessa muodostuneet ominaisuudet
• Dreidel (persoonallisuuskonstruktion johtava osa tässä vaiheessa)
• Johtoaihe (vaiheen epigrafi)

🗝🗝🗝🗝🗝🗝

1. vaihe

”Jokainen askel, joka haavoittaa jalkoja kulkemattomalla polulla, voi vuodattaa pisaran lohtua uupuneeseen sieluun. Ja jokaisen raskaan matkapäivän jälkeen yöllä nukkuu paljon helpommin!
Ja te tyhjänpuhujat, kehdaten höyhenvuoteilla loikoillen kutsua sitä hulluudeksi.”

➕➕➕

ψ. Psykologia on niille, jotka näkevät valheen ja petoksen.
ψ. Jotka haluavat ymmärtää ja tulla itse ymmärretyiksi.
ψ. Joita keskinkertaisuus ja pehmeä sohva eivät motivoi.
ψ. Jotka tajuavat kaiken ja siksi eivät halua VAMP-seuraan.
ψ. Vaikka siellä vallitsisi ikuisesti hedonistinen periaate!

Ominaisuudet: [Uutteruus, ahkeruus]

Dreidel: ”Pro”

Yhdistää: 🔵 + 🔵

🗝️🗝️🗝️🗝️🗝️🗝️

2. vaihe

Oletko valmis olemaan peili, heijastamaan kaikkea ihmisessä olevaa, jota ei hyväksytä? Oletko valmis olemaan se, jota he tarvitsevat?

”Jotta voisi ottaa vastaan likaisen virran eikä itse saastuisi, täytyy olla meri.”

Miten erottaa, onko tämä keskustelukumppanin heijastus vai hänen kirkas näkemyksensä sinusta?

Miten olla ottamatta toisen projektiota totuutena — ja totuutta rationalisointina?

Vastaus: elää periaatteen mukaan: ”Homo sum, humani nihil a me alienum puto”.

Öljyvärimaalaus!

Sosiaalinen hissi Maslow’n pyramidissa.

Satuja Hyvästä ja Pahasta, Eroksesta ja Thanatoksesta.

Kumpi on ensisijainen — tunne vai järki?

Itsekäs samarialainen? Altruisti vai sadisti?

Puolet palapelistä koottiin pohjalta...

Ominaisuudet: [Fanatismi, kiihko toiseutta kohtaan]

Dreidel: ”Kaaos”

Yhdistää: 🌓

Johtoaihe: ”Olen ihminen, eikä mikään inhimillinen ole minulle vierasta” (Terentius)

🗝️🗝️🗝️🗝️🗝️🗝️

3. vaihe

Sisäinen Cirque du Soleil olemassaolon säestyksenä.

Tiedostamaton näkyy paremmin särkyneessä ”minässä”.

Missä on ristiriita, siellä on myös ratkaisun avain. (K. Dunckerin käsite.)

Onko täällä niitä, jotka kasvojaan persoonan taakse kätkemättä antavat oman panoksensa tuohon Tieteen Temppeliin elämänsä hinnalla; heistä kirjoitetaan vielä joskus kuin graniittiin Wikiin: ”He tulivat ei-kenenkäänä, syöksyivät alas, lähtivät huipulla”.

Saaga jatkuu: edessä psykan tiedekunta, käsissä kielletyt riimut — juuri sen suljetun fight clubin salainen merkki.

Ominaisuudet: [Rohkeus, radikalismi, pakkomielteisyys, ylittäminen]

Dreidel: ”Varjo”

Yhdistää: 🌓🌧🌷

Johtoaihe: ”Ne hullut, jotka uskovat voivansa muuttaa maailman, ovat niitä, jotka sen todella muuttavat.” (Applen Think Different -mainos, 1997)

🗝️🗝️🗝️🗝️🗝️🗝️

4. vaihe

”Elämän kunnioittamisen maailmankatsomus kumpuaa maailman hyväksymisestä sellaisena kuin se on.
Maailma näyttää meille vastenmielisen kauniissa, mielettömän merkityksellisessä, surullisen iloisessa. Katsomme sitä miten tahansa, se jää meille arvoitukseksi...
Elämän kunnioittaminen antaa meille hengellisen yhteyden maailmaan, joka ei riipu tiedoistamme maailmankaikkeudesta. Nöyryyden varjoisan laakson läpi se johtaa meidät sisäisestä välttämättömyydestä kohti eettisen maailman- ja elämänmyönteisyyden säteileviä huippuja.”

Ominaisuudet: [Humanismi, nöyryys]

Dreidel: ”Lapsi”

Yhdistää: 🟡 + 🔵 + 🛑

Erityispiirre: vahvistunut humanistisella etiikalla sekä kunnioittavalla ja hyväksyvällä suhtautumisella muihin.

Johtoaihe: ”Elämän kunnioittaminen”

📍📍📍📍📍

Kaikkea ehti olla: jotain kuoli, jotain meni todellisuuden seulan läpi, jokin muuttui, jokin muu taas ravitsi uutta.

Jotkin kohdat olivat, toiset ovat edelleen; kolmansista minä tietenkin vaikenen, neljännet olen unohtanut ja torjunut — mutta aivan kaikki oli tarpeen, kaikki, kaikki, kaikki oli tarpeen.

Tietenkin ne kaikki ovat vain kömpelö, puhtaasti inhimillinen pikku yritys ilmaista kokemuksen ja tunteen syvyys jonkin karkean sanan kautta.

Ja nämä minun sanani — milloin aforismeina; yritän proosaa, ei se mahdu; turvaudun suurten mielten siteeraamiseen — ei sekään ole oikein... Siksi teksti on kömpelö, katkonainen, koppava, koska en itsekään tiedä, miten kuvata siististi sitä, mitä en pysty käsittämään... ja kuka pystyisi? Shakespeare ehkä, Goethe?

Siksi on aika aloittaa uusi vaihe: sanotaan, että jos haluat oppia tieteen, sinun pitää opettaa sitä.

Niin opettaja oppii oppilaaltaan. Järjestää tiedot, kertoa (ja sillä tavalla omaksua) aihe aiheelta.

On aika järjestää ja niin sanoakseni ”kammata” ne tiedot, joita olen kerännyt eri kirjoittajilta, koulukunnilta ja lähestymistavoilta.

En aio valehdella enkä kainostella — niitä on paljon; olen vuosikaudet raahannut niitä kirjoista ja luennoilta. Johdonmukaisesti, vähän kerrallaan.

Luen jo niin paljon psykologiaa, etten enää ymmärrä, mikä on psykologiaa, mikä omaa maailmankatsomustani ja missä kohtaa alkaa luova fantasmagoria, joka ei sovi yhteen todellisuusperiaatteen kanssa.

No niin, voidaan aloittaa... Mistäköhän aloittaisin?

— ”Hyvää päivää, arvoisat opiskelijat. Nimeni on Anton Jurjevitš, ja olen uusi opettajanne...”

🚧🚧🚧🚧🚧🚧🚧🚧

No eeeei... näinkö vain? Missä se koppava ekspressiivisyys on? Missä tekstin huutavuus? Minne katosi päätön pateettisuus, sanojen ja allegorioiden pöyhkeä ylinokkeluus?

Sillä:

”Hänelle annettiin epätoivoinen ja kiihkeä luonne,
Kaikessa hän näkee hulluuden mittakaavan,
Maallisista iloista hän joka tunti
Riuhtaisee itsensä johonkin yrityksiin.”

❗❗❗❗

Puh... Pau... pau... Kipinä, kapinan kipinä!...

Egyptin pimeys maailman yllä, kaste ankhilla,
Faija palaa selvänä, leipä kädessä

Näin minä sen ilmaisisin:

Olen valmis, wollt ihr den totalen Krieg? 😅
Annan teille sanoja, niin paljon sanoja, sanaseppo.🐑
En minä turhaan istu joka kesä lukkojen takana, yritä ikuisesti ratkaista jotain paskaa ja tee vain omaa elämääni vaikeammaksi — mutta sinä, joka luit tämän, katso:
Uskon vain sellaiseen tieteeseen, joka kaiken muun lisäksi osaa myös tanssia💃🕺
Ja vielä me lähdemme koko porukalla kulkemaan Sadovajaa,
Sitten kutsumme luurankorouvan paso dobleen.
Tanssi kuoleman kanssa — ula-la
Kaikki tanssimaan: lamtsa-dritsa-op-tsa-tsa
Tanssissa minä ja mistral
Kaadamme taivaan oman valtaistuimen,
Poljemme maailman puolessa tunnissa! Väitösopiskelijat, ula-la
Tätä on kypsyys, herrat. Miten paljon siinä on hurmaa, elämää.
Juo myrkky elämän maljasta loppuun,
Ja pohjalla näet merkitykset...
Tämän koko tempauksen ydin on yksinkertainen:
Kynä ei halua uurastaa ikuisuutta varten,
ellei sitä kasteta yön levottomuuteen 🌠