Telegram
🚩 Kaksi kuukautta myöhemmin olin taas persoonallisuuksien markkinoilla…
Tämä valtava omena, valtava äidinrinta… Voi tätä ahneutta — täällä on meri ärsykkeitä jokaiseen makuun…
Vallantahto — se panee pään pyörälle, ja sadat ärsykkeet lyövät päälle kuin aalto ja paiskaavat sinut sivuun tieltä! Seksi, alkoholi, nettipurukumi, juorut, informaatiomelu… Jokaiselle löytyy täältä oma makea luu, joka houkuttelee poikkeamaan reitiltä 🐶
”Onko siellä orjantappurapensas?”
”On. Se orjantappurapensas on meidän pelkomme ja ahneutemme. Ulospääsy löytyy kohtaamalla pelko, heikkoudet ja tarvitsevuus — ja valitsemalla omat ajatuksemme.”
Valitse ne ajatukset, joita tarvitset! ❗❗❗
Muista kesä, muista tähdet, muista tie, lupaukset, ajatukset…
Joka syksy Aasi ymmärtää vähän selvemmin, ettei porkkana oikeastaan maistukaan hyvältä.
Niin, edessä on vielä Myrsky (Shakespeare), mutta tunnen, kuinka puisesta lautasta kasvaa lentotukialus! Ja ehkä olisin taas painunut pohjaan (luoja, kuinka alas ennen vajosin — batysfääri 😜),
mutta onneksi minulla on nyt pieni Perhe! 🦊🔴🔵🟡✈
Kysymyksiä artikkelin aiheesta
01Miten oman tien voi säilyttää lukemattomien ärsykkeiden keskellä?
Teksti ehdottaa oman pelon, ahneuden ja heikkouden tunnistamista, ajatusten tietoista valitsemista ja sisäisen suunnan säilyttämistä sen sijaan, että seuraisi automaattisesti jokaista houkutusta.
02Mikä auttaa pitämään suunnan ennen uutta myrskyä?
Muisto jo kuljetusta tiestä, huomion kurinalaisuus ja läheisten tuki muuttavat aiemman haavoittuvuuden vakaammaksi sisäiseksi rakenteeksi.