⭐ VOIKO IHMINEN MUUTTUA? ⭐

Jokainen ihminen kysyy ennemmin tai myöhemmin itseltään, voiko hän muuttua. Olipa kyse ulkonäön muutoksesta tai sisäisestä psykologisesta muutoksesta, onko ihmisen muovautuvuudella jokin raja? Vai ovatko kaikki näkemämme piirteet vain sisäisen rakenteemme ja perittyjen ominaisuuksiemme seurauksia, jotka väistämättä määräävät käyttäytymistämme ja ulkoista olemustamme?

❇️ FYYSISET JA PSYKOLOGISET MUUTOKSET ❇️

Ihminen pystyy muuttamaan tapojaan, näkemyksiään ja jopa ulkonäköään. Siihen ei riitä vain muutoksen tarpeen tiedostaminen, vaan se vaatii myös aktiivista työskentelyä itsensä kanssa. Henkilökohtaisessa muutoksessa on erilaisia vaiheita, jotka voivat näkyä konkreettisina muutoksina sekä kehossa että mielessä.

❇️ MUUTOS JÄNNITTEEN JA POHDINNAN KAUTTA ❇️

”Ihmisen persoonallisuuden kasvu tai muutos koostuu siitä, että jännitteiden purkamisen tavat muuttuvat.” (E. Berne, 1957, s. 97). Ajatus korostaa psyykkisen ja emotionaalisen itseensä kohdistuvan työskentelyn merkitystä: persoonallisuuden kasvua estävää sisäistä jännitettä on opittava käsittelemään ja purkamaan.

❇️ POHDINTA JA TOIMINTA KEHITYKSEN POLKUNA ❇️

”Suhtautumista itseensä, ihmisiin ja työhön on muutettava irrationaalisesta rationaaliseksi pohdinnan ja toiminnan kautta.” (M. Litvak, 2015, s. 25). Tapa, jolla hahmotamme elämää ja suhtaudumme siihen, ei muutu itsestään; siihen tarvitaan aktiivista pohdintaa ja konkreettisia tekoja.

❇️ KONFLIKTI MUUTOKSEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄNÄ VAIHEENA ❇️

”Persoonallisuudessa ei tapahtuisi muutoksia, jos sitä ennen ei olisi ollut mitään konflikteja.” (K. Horney, 2013, s. 38). Sisäiset ja ulkoiset konfliktit toimivat muutoksen katalysaattoreina ja saavat ihmisen etsimään uusia kehityksen suuntia ja ratkaisuja.

❇️ YMPÄRISTÖN VAIKUTUS ❇️

”Ympäristön perusteelliset muutokset johtavat olennaisiin muutoksiin ihmisen käyttäytymisessä.” (E. Fromm, To Have or to Be?, 1976). Ympäristön vaihtuminen — oli kyse työpaikasta tai ihmispiiristä — toimii usein sysäyksenä käyttäytymisen ja maailmankuvan muutokselle.

”Kun ihminen oli vasta aloittanut kehityksensä, vaistot ohjasivat hänen käyttäytymistään jo vain vähäisessä määrin. Perustavanlaatuisten itsesäilytys- ja seksuaaliviettien lisäksi ihmisellä ei ole muita synnynnäisiä tai perittyjä ohjelmia, jotka määräisivät, miten hänen tulisi toimia useimmissa päätöksentekoa vaativissa tilanteissa.” (E. Fromm, 1973, s. 291). Tämä muistuttaa siitä, että kehityksen myötä ihminen irtautuu vaistonvaraisten ohjelmien määräävyydestä ja saa kyvyn muuttaa päätöksiään ja käyttäytymistään tietoisesti. 🔂

〰️〰️〰️〰️

#HenkilökohtainenKasvu #Muutos #Psykologia

---

Lähteet:

1. Berne, E. Johdatus psykiatriaan ja psykoanalyysiin maallikoille / E. Berne; venäjänkielinen käännös englannista: A. I. Fjodorov. 4. painos. Minsk: Popurri, 2015. 528 s.
2. Litvak, M. E. Helvetistä paratiisiin: valittuja psykoterapialuentoja / M. E. Litvak. 16. painos. Rostov-na-Donu: Feniks, 2015. 477, [1] s. — (Psykologiset tutkielmat).
3. Horney, K. Sisäiset konfliktimme. Konstruktiivinen neuroositeoria / K. Horney; venäjänkielinen käännös englannista: V. V. Starovoitov. Moskova: Kanon+ ROOI Reabilitatsiya, 2013. 256 s.
4. Fromm, E. Ihmisen tuhoavuuden anatomia / Erich Fromm; venäjänkielinen käännös saksasta: E. M. Teljatnikova. Moskova: AST, 2016. 624 s. — (Filosofia — Neoclassic).
5. Fromm, E. To Have or to Be? / Erich Fromm; venäjänkielinen käännös saksasta: E. Teljatnikova. Moskova: AST, 2016. 317, [2] s. ISBN 978-5-17-097482-5.

---